Linnustossa tapahtuu koko ajan muutoksia niin levinneisyyden kuin lintujen käyttäytymisen mukaan. Lintuharrastajilla riittää jatkuvasti uuden oppimista ja tuskinpa kukaan voi sanoa tietävänsä kaiken linnuista.

Lintuharrastus on yksi monipuolisimmista harrastuksista ja sitä voi jokainen harrastaa juuri niin kuin haluaa. Joku seuraa vain kevätlintuja, toinen oman ruokintapaikkansa siivekkäitä kun muutamat jaksavat havainnoida ympäri vuoden. Jokainen harrastaja on yhtä arvokas kehittämään lintutietoutta ja harrastusta eteenpäin.

Harrastuksen aloittamiseen tarvitaan kiikarit, lintukirja ja luonnollisesti muistiinpanovälineet, mikäli aikoo jakaa havaintojansa muiden kanssa tai niitä muuten jälkikäteen tarkastella. Lintukirjat ovat nykyään huippuluokkaa, niinpä ei kannata ottaa käyttöön isovanhempien aikaista opusta. Ei kannata säikähtää vaikka kirjassa esitellään lajeja aina Afrikan pohjoisosia myöten, todennäköisesti kirjassa on silloin kaikki lajit joita Suomessa näkee. Määrätyt lajit kuten lokit ja monet petolinnut vaihtavat höyhenpukuaan iän mukaan niinpä yksi kuva lajista on ehdottomasti liian vähän.

Optiikkaa kannattaa hankkia sen mukaan, paljonko aikoo linssien läpi katsella. Halvemmilla kiikareilla pärjää hyvin aloitellessa, mutta vaativissa olosuhteissa ja pitkään kiikaroidessa tulevat huippuoptiikan edut esille. Kaukoputki on mainio apuväline kauas katsottaessa ja on hyvä muistaa että hyvästä optiikasta ei ole hyötyä jos jalusta on heikko ja vapiseva. Kaukoputkien hintahaitari on suuri ja käydessä yhteisillä retkillä on hyvä vertailla millainen putki sopii omaan käyttöön. Optiikkaa hankittaessa on hyvä muistisääntö että laatu seuraa hintaa.

Kaikki lintuharrastus ei ole bongaamista. Lintuharrastajia nimitetään usein bongareiksi, vaikka vain pieni osa bongaa lajeja tosissaan. Bongauksessa pyritään havaitsemaan keräämään mahdollisimman monta lajia tietyn ajan tai paikan puitteissa. Bongaus voi olla vaikkapa unipinnonen keräämistä. Xenuksen alueella on järjestetty pinnakisoja mm kesäisin 24 tunnin pinnakisa tai talvilintukisa, joka kestää joulu ja tammikuun ajan. Monella harrastajalla on lajilistoja kuten pihalista, kotikuntalista ja kotimaan lajilista.

Omaa harrastustaan voi kehittää vaikkapa jonkin lajin tai lajiryhmän tarkempaan tutkiskeluun tai vaikka rengastustoimintaan. Vuosittain tehdään useita vakiolaskentoja kuten talvilintulaskennat ja kesäisin lintupaikkojen ja alueiden kartoituksia.

Omat havainnot kannattaa kirjata sähköiseen havaintojärjestelmään Tiiraan, jota voi käyttää myös omana havaintokirjana. Yhdistysten jäsenet saavat hiukan paremmat ominaisuudet käyttöönsä kuin muut rekisteröityneet havainnoitsijat. Tiiraan merkityt havainnot ovat paikallisen yhdistyksen käytössä mm muuttoaikaisia katsauksia tehtäessä.

Havainnointi muuttuu myös vuodenajan myötä, talvella havainnointi keskittyy hämärässä valossa tehtyihin näköhavaintoihin ja varoitus- sekä kutsuääniin. Keväällä muutontarkkailussa havainnot voidaan tehdä hyvässä valossa, mutta runsaassa lämpöväreilyssä ja usein myös korkealla lentäviä lintuja havainnoiden. Keväällä äänimaailma muuttuu täysin kun ensimmäiset linnut aloittavat laulunsa . Kesää kohti mentäessä äänten tunnistamisen tärkeys kasvaa merkittävästi ja puidenlehtien saavuttaessa täyden mitan on havainnointi usein pelkkää kuuntelua. Syyskesällä äänimaailmaan tulevat poikastenäänet, jolloin uusia haasteita havainnointiin saadaan jälleen. Syysmuutolla olevia nuoruuspukuisten lintujen tunnistaminen voi joskus olla vaikeaa. Niin kuvien kuin linnun äänten tunnistamiseen löytyy apua myös internetistä ja linkkejä löytyy useilta yhdistysten sivuilta.

BirdLife Suomen sivuilla on lintuharrastusta käsitelty yksityiskohtaisemmin.